Текст: Korpiklaani. Korven Kuningas. Paljon on koskessa kivi.

Vuoksivirrat vavahtavat,
kymikummut kurmuttavat
Anna ei armoo koski karu,
koski karu, kA¶ngA¤s kiero

Iskee niskaan, jA¤ytA¤A¤ jalkaa,
syA¶ksyy selkA¤A¤n, potkii pA¤A¤hA¤n
Huuan, karjun, kirottelen
Parun, vingun, perkele!

Taisto on tuima, vA¤A¤ntA¶ villi,
tA¤ynnA¤ murskamurjomista
Tukki alla on tukeva,
parru kosken pA¤A¤llA¤ kova

VettA¤ paljon, virtaa paljon,
kuinka kauan kestA¤n vielA¤?
EipA¤ kA¶ngA¤s periks' anna,
enkA¤ anna minA¤kA¤nA¤!

Paljon on koskessa kiviA¤
- paljon on tukkeja vietA¤vA¤
Paljon on koskessa kiviA¤
- paljon matkaa jA¤ljellA¤
Paljon on koskessa kiviA¤

- kotokylA¤ jo minnuu vuottaa
Paljon on koskessa kiviA¤
- mA¤A¤ eukkoni perrA¤A¤n jo kaipaan

Jaksan seistA¤ hA¤din tuskin,
keksin kanssa keskustella
ViiA¤ puita, tuua puita,
saa'a niistA¤ oravannahkaa

Iskee niskaan, jA¤ytA¤A¤ jalkaa
SyA¶ksyy selkA¤A¤n, potkii pA¤A¤hA¤n
Huuan, karjun, kirottelen
Parun, vingun, perkele!

Paljon on koskessa kiviA¤
- paljon on tukkeja vietA¤vA¤
Paljon on koskessa kiviA¤
- paljon matkaa jA¤ljellA¤
Paljon on koskessa kiviA¤
- kotokylA¤ jo minnuu vuottaa
Paljon on koskessa kiviA¤
- mA¤A¤ eukkoni perrA¤A¤n jo kaipaan