Текст: Viikate. Kuu Kaakon Yllä. Avoimen Maan Äärellä.

Tuuli puhuu lapi tuvan lapi takin kauluksen
Eteisessa paikka kuvan kehyksissa menneiden
Pyhaastiaston kanssa kristallikin kerran yhteen soi
Nyt vitriini ja takki ? niin tyhjia kuin tyhjat olla voi

Aarella avoimen maan
harvoin katse kaantyy kaivajaan

Viikon verran kerrallaan pyyhkii poly lautalattiaa
Tunnissakin monta kohtaa, etsin jaettua lusikkaa
Lapio kay kiveen, sitten toiseen, sitten oksaan paksuun iaiseen,
kunnes Luoja, suo ja kuokka kuulee kaivajansa katkenneen

Aarella avoimen maan
harvoin katse kaantyy kaivajaan

Aarella avoimen maan